Huh hah hei, viikko on ollut täynnä bändisoittoa, ja huomenna jatkuu vielä neljän tunnin verran...
Tiistaina saatiin kutosten kanssa hommaa vähän etenemään. Ukulelet otettiin käyttöön, ja ne kiersivätkin ahkerassa kokeilussa. Jopa kitaraa arastelevat oppilaat kokeilivat, voi tosin olla, etteivät kovin hyvin pysyneet mukana, kun kappaleessa on melko paljon sointuja.
Jos mun pokka pettää on siis kutosten kanssa työn alla edelleen. Päänvaivaa siinä tuotti modulaatio, jota oppilaat eivät kykene soittamaan, ja laulukin olisi mennyt liian korkealle, koska olen transponoinut kappaletta ylöspäin. Jätinkin modulaation kokonaan pois, samoin kuin C-osan viimeisen säkeen (ennemmin sekoillaan...), koska siinä pitäisi laulaa pelkästään kaksiviivaista c:tä. Ihan hyvin toimii noinkin, ja laulajan osuus helpottui huomattavasti.
Seiskojen kanssa päästiin eteenpäin See You later Alligator-biisin kanssa. Jouduin itse olemaan laulajana, koska eipä noista seiskoista ole oikein laulajiksi... Mukava olikin lauleskella, kun bändi soitti aika mukavasti jo toisella harjoituskerralla. Leirinuotiokomppi tuntui hankalalta, ja suurin osa taisi rämpyttää ihan vaan alas-lyöntejä tasaista tahtia. Nuotti löytyy Selvät sävelet 7-kirjasta. Tosi helppo biisi, A7-sointua melkein kokonaan.
Ukulelet olivat menestys myös seiskojen parissa. Innostuneita huudahduksia kuului heti, kun kaivoin soittimia pusseistaan esille. Noita on myös huomattavasti mukavampi kuskata alakoululta yläkoululle, kuin kitaroita.
Vitosten kanssa otettiin työn alle Love is All Around. Sopii kevääseen, kun hormonit hyrräävät vitoskutosilla ainakin meidän koulussa ihan hirmuisesti! Kappaleen A-osassa on pitkät tauot, joihin soitamme soolot syntikalla ja pianolla. Pianisti oppikin soolopätkänsä yhdeltä istumalta, kitaristit vielä treenaavat. Sooloa olemme soittaneet samanlailla, kuin se alkuperäisessä biisissä menee. Kitaralla se menee kätevästi ohuimmalta kieleltä, alkaen 14. nauhalta.
Vitosten musiikkiryhmä on iso, 24 oppilasta. Kaikenlaisia rytmisoittimia, laattoja ja kilkuttimia jouduttiin ottamaan käyttöön, että kaikille riitti soittimia. Lopputulos ei varmaan tuolla kokoonpanolla ole mikään kaunein mahdollinen, mutta minulle on tärkeintä, että kaikki osallistuvat. Aluksi soittimia vaihdellaan joka välissä, sitten jossain vaiheessa lyödään lukkoon, mitä kukakin soittaa.
Kevään konsertti on lyöty lukkoon, se on lauantaina 5.5., kun meillä on ylimääräinen koulupäivä. Aikamoinen loppukiri saadaan ottaa joka luokan kanssa, että saadaan esitykset kuntoon.
Pääsiäiskirkon säestyshommat ovat alkaneet sujua. Taaskin oli suuri apu musiikkiopiston kitaratunneista. Halusin Isompi juttu-kappaleeseen (Musikantti 3-4) A-osaan arpeggio-tyylisen säestyksen akustisella sähkökitaralla, mutta en itse osannut kovinkaan hyvin neuvoa, miten se tehdään. Oppilaalle nuotti mukaan hänen kitaratunnilleen, ja seuraavana päivänä näppäily sujuikin hienosti. Samalla oppii itsekin uutta :)
torstai 29. maaliskuuta 2012
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Ukulelet
Maanantai on lepopäivä musiikintunneista. Ukulelet palautuivat oppilailta viikonlopun sisäänajosta, ja oppilaat olivatkin niitä aika lailla rämpytelleet. Kielet olivat ilmeisesti venyneet sen verran, että ne alkavat pikku hiljaa pysyä vireessä. Huomenna otan niitä jo oman luokan kanssa käyttöön, ja jos ne toimivat hyvin,myös kolmosten kanssa. Kutosten kanssa työn alla on edelleenkin Jos mun pokka pettää, ja sen soinnut pitäisi toimia ukulelelläkin ihan hyvin.
Perjantain bändikerhoissa pääsiäislaulut eivät lähteneet ihan toivomallani tavalla alulle. Harjoittelu olisi saanut alkaa viikkoa aiemmin. Kitarasoinnut ovat kohtalaisen hankalat, mutta täytyy nyt tällä viikolla harjoitella ahkerasti. Esitykseen, eli kiirastorstain kirkkoon, tulee koko kunnan kouluväki, eli n. 450 henkeä. Huonosti treenatuilla biiseillä sinne ei viitsi lähteä.
Seiskojen kanssa perjantaina laitettiin alulle See You Later Alligator. Soinnut ovat superhelpot, lähinnä A7, ja jokunen D ja G. Vähän nihkeästi käynnistyi sekin, mutta tällä viikolla uusi yritys!
Perjantain bändikerhoissa pääsiäislaulut eivät lähteneet ihan toivomallani tavalla alulle. Harjoittelu olisi saanut alkaa viikkoa aiemmin. Kitarasoinnut ovat kohtalaisen hankalat, mutta täytyy nyt tällä viikolla harjoitella ahkerasti. Esitykseen, eli kiirastorstain kirkkoon, tulee koko kunnan kouluväki, eli n. 450 henkeä. Huonosti treenatuilla biiseillä sinne ei viitsi lähteä.
Seiskojen kanssa perjantaina laitettiin alulle See You Later Alligator. Soinnut ovat superhelpot, lähinnä A7, ja jokunen D ja G. Vähän nihkeästi käynnistyi sekin, mutta tällä viikolla uusi yritys!
torstai 22. maaliskuuta 2012
Ukulelen viritys
Olen tutkaillut blogini kävijätietoja, ja useimmat satunnaiset
kävijät eksyvät tänne googlen kautta hakusanoilla ukulelen viritys.
Päivitänkin tätä tekstiä ahkerasti, aina sen mukaan, kun itse opin
uutta. Tässä siis tietoa ukulelen virityksestä erityisesti koulukäyttöä
ajatellen.
Ukulelen yleisimmät vireet ovat C-vire ja D-vire. Näistä C-vire on kaikkein yleisin ja mielestäni koulussa käyttökelpoisin. Siinä kielet viritetään säveliin G, C, E, A. A-kieli on ykköskieli, E kakkoskieli jne. G ja A ovat korkeita säveliä, C ja E hieman matalampia. Kun pidät ukulelea soittoasennossa, G on siis lähimpänä nenääsi ja A alimmaisena. D-vire voisi olla käyttökelpoinen, jos yhdistät ukulelet ja D-vireiset kanteleet.
Joskus käytetään myös matalaa eli low-g:tä. Se on käyttökelpoinen etenkin, jos haluat näppäillä melodioita, ja haluat päästä C.n alapuolelle.
Aikaisemmin käytin ukulelejä opetuksessani aivan vääräoppisesti, eli viritin ne kitaraviritykseen (kielet D, G, H, E). Olen kuullut, että esim. joissakin normaalikouluissa käytetään ukulelejä kitaravirityksessä, mutta todellakaan oikeaoppista se ei ole. Etuna on kuitenkin se, että soinnut ovat tällöin samat kuin kitaralla. Homma ei kuitenkaan toimi, koska ukulele vaatisi oikeasti korkeamman vireen soidakseen ja toimiakseen kunnolla. Toisin sanoen uket eivät pysy vireessä, koska kieliä ei ole tarkoitettu tähän vireeseen.
C-vireisellä ukulelella helpoimpia sointuja ovat esim. C, F, A, Am, C7, E7, A7. G-duurin ote on samanlainen kuin kitarassa D-duurin. C:n löydät samasta paikasta, kuin kitarassa kolmen kielen helpon G:n jne.
Sointutaulukon löytää esim. tuolta http://www.ukulelesongs.com/uke/ukulele_chords/music/tabs/chords.php.
Ukulelen yleisimmät vireet ovat C-vire ja D-vire. Näistä C-vire on kaikkein yleisin ja mielestäni koulussa käyttökelpoisin. Siinä kielet viritetään säveliin G, C, E, A. A-kieli on ykköskieli, E kakkoskieli jne. G ja A ovat korkeita säveliä, C ja E hieman matalampia. Kun pidät ukulelea soittoasennossa, G on siis lähimpänä nenääsi ja A alimmaisena. D-vire voisi olla käyttökelpoinen, jos yhdistät ukulelet ja D-vireiset kanteleet.
Joskus käytetään myös matalaa eli low-g:tä. Se on käyttökelpoinen etenkin, jos haluat näppäillä melodioita, ja haluat päästä C.n alapuolelle.
Aikaisemmin käytin ukulelejä opetuksessani aivan vääräoppisesti, eli viritin ne kitaraviritykseen (kielet D, G, H, E). Olen kuullut, että esim. joissakin normaalikouluissa käytetään ukulelejä kitaravirityksessä, mutta todellakaan oikeaoppista se ei ole. Etuna on kuitenkin se, että soinnut ovat tällöin samat kuin kitaralla. Homma ei kuitenkaan toimi, koska ukulele vaatisi oikeasti korkeamman vireen soidakseen ja toimiakseen kunnolla. Toisin sanoen uket eivät pysy vireessä, koska kieliä ei ole tarkoitettu tähän vireeseen.
C-vireisellä ukulelella helpoimpia sointuja ovat esim. C, F, A, Am, C7, E7, A7. G-duurin ote on samanlainen kuin kitarassa D-duurin. C:n löydät samasta paikasta, kuin kitarassa kolmen kielen helpon G:n jne.
Sointutaulukon löytää esim. tuolta http://www.ukulelesongs.com/uke/ukulele_chords/music/tabs/chords.php.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
Joutsenlampi
Nelosten kanssa My Little Pony-harjoitus onnistui melko hyvin. Jätin laulamisen pelkästään omalle vastuulleni, ja oppilaat saivat keskittyä taputuksiin ja tömistyksiin. Onnistuimme jopa niin hyvin, että luokka saatiin jaettua kahteen ryhmään, ja kumpikin rytmitti omaa stemmaa.
Kaksoistunnin aluksi harjoittelimme pääsiäislauluja kirkkoa varten. Mukana oli myös vapaaehtoisia kolmosia, eli yhteensä reilu 30 oppilasta. Isompi juttu-laulu raikui jo hienosti. Jos en saa oppilaista mielestäni tarpeeksi ääntä kuuluviin, otetaan kisa minä vastaan oppilaat. Valitsen kauimmaisesta nurkasta tuomarin, jonka pitää kuunnella laulun aikana, kuuluuko minun ääneni oppilaskuoron yli. Jos kuuluu, minä voitan, jos ei kuulu, oppilaat voittavat. Tänään kyllä hävisin reilusti. Tuolla keinolla sain tsempattua oppilaat korkeankin kohdan laulamiseen, kun varoitin etukäteen, että korkeissa äänissä olen vahvoilla. Yllättävän hyvin kyllä usein saa äänensä kuuluville oppilaiden laulun päälle, vaikkei minulla ole mikään erityisen kova lauluääni. Puhuessahan ei ole usein toivoakaan saada ääntänsä kuuluviin, jos luokassa on mekkalaa...
Tunnin kohokohta syntyi ihan vahingossa. Tunnin loppuun jäi luppoaikaa, enkä viitsinyt enää laulattaa oppilaita, kun kaksoistunnin perään oli luvassa vielä koulun yhteiset lauluharjoitukset. Nappasin jonkun kuuntelu-cd:n hyllystä ja laitoin pyörimään Joutsenlammesta pari kappaletta. Annoin oppilaiden kuunnella pulpetilla käsien päällä löhöten. Biisin soidessa googletin Joutsenlammen, ja kerroin oppilaille baletin juonen. Onpa muuten jännittävä ja traaginen, en muistanutkaan. Sitten katsoimme youtubesta balettiesityksiä, ensin pienten joutsenten tanssin ja lopuksi Joutsenlammen finaalin, jossa Odette, prinssi ja velho kuolevat. Suurin osa oppilaista ei ollut ennen nähnyt balettia, ja aika hihityksen vallassa sukkahousuihin pukeutunutta prinssiä katsottiin. Reaktiot olivat niin hilpeitä, että testasin samaa vielä iltapäivällä seiskojen kanssa. Ihan mielenkiinnolla hekin katsoivat pätkät.
Kaksoistunnin aluksi harjoittelimme pääsiäislauluja kirkkoa varten. Mukana oli myös vapaaehtoisia kolmosia, eli yhteensä reilu 30 oppilasta. Isompi juttu-laulu raikui jo hienosti. Jos en saa oppilaista mielestäni tarpeeksi ääntä kuuluviin, otetaan kisa minä vastaan oppilaat. Valitsen kauimmaisesta nurkasta tuomarin, jonka pitää kuunnella laulun aikana, kuuluuko minun ääneni oppilaskuoron yli. Jos kuuluu, minä voitan, jos ei kuulu, oppilaat voittavat. Tänään kyllä hävisin reilusti. Tuolla keinolla sain tsempattua oppilaat korkeankin kohdan laulamiseen, kun varoitin etukäteen, että korkeissa äänissä olen vahvoilla. Yllättävän hyvin kyllä usein saa äänensä kuuluville oppilaiden laulun päälle, vaikkei minulla ole mikään erityisen kova lauluääni. Puhuessahan ei ole usein toivoakaan saada ääntänsä kuuluviin, jos luokassa on mekkalaa...
Tunnin kohokohta syntyi ihan vahingossa. Tunnin loppuun jäi luppoaikaa, enkä viitsinyt enää laulattaa oppilaita, kun kaksoistunnin perään oli luvassa vielä koulun yhteiset lauluharjoitukset. Nappasin jonkun kuuntelu-cd:n hyllystä ja laitoin pyörimään Joutsenlammesta pari kappaletta. Annoin oppilaiden kuunnella pulpetilla käsien päällä löhöten. Biisin soidessa googletin Joutsenlammen, ja kerroin oppilaille baletin juonen. Onpa muuten jännittävä ja traaginen, en muistanutkaan. Sitten katsoimme youtubesta balettiesityksiä, ensin pienten joutsenten tanssin ja lopuksi Joutsenlammen finaalin, jossa Odette, prinssi ja velho kuolevat. Suurin osa oppilaista ei ollut ennen nähnyt balettia, ja aika hihityksen vallassa sukkahousuihin pukeutunutta prinssiä katsottiin. Reaktiot olivat niin hilpeitä, että testasin samaa vielä iltapäivällä seiskojen kanssa. Ihan mielenkiinnolla hekin katsoivat pätkät.
tiistai 20. maaliskuuta 2012
My Little Pony
My little pony needs new shoes.
How many nails must I use?
One, two, three.
Tie him to a tree,
Let him have a bale of hay.
Then he will not run away.
Erikoistumisaineeni OKL:ssa olivat musiikki ja englanti. Hävettävän vähän olen kuitenkin englanninkielisiä lauluja laulattanut. Bändisoitossa toki jonkin verran, mutta kolmosnelosilla olisi voinut olla ihan helppoja englanninkielisiä lauluja enemmänkin. Enkun tunneilla ollaan pienten kanssa laulettu ainakin Ten Little Indians, Itchy Bitsy Spider ja Head, Shoulders, Knees and Toes. Myös Palefacen Hiphoppii englantii on tullut kuunneltua.
Tänä vuonna ei olla kolmosten kanssa laulettu englanniksi yhtään mitään. Korjasimme asian tänään, kun löysin kolmosnelosen Musikantista heti pääsiäislaulujen jälkeen sattumalta My Little Pony-kappaleen. Siinäpä tekemistä koko tunniksi. Kappale pitää sisällään puhekuoro-osuuden, melodian, ja kaksi erilaista taputus-tömistys-stemmaa. Aika hankalaa oli kolmosille vetää tätä kellon lähestyessä kolmea iltapäivällä... Suuri osa porukasta ei kertakaikkiaan jaksanut keskittyä, ja englanninkielisten sanojen ja hankalien rytmitysten yhdistelmä tuntui olevan liikaa. Huomenna kokeillaan samaa nelosten kanssa. Isommille tuo onkin jo liian lapsellinen, vaikka rytmeissä olisi haastetta heillekin.
Hankalaa oli myös oman luokan Jos mun pokka pettää- kappaleen kanssa. Laulajasta koko biisi tuntui liian korkealta ja kitaristeille sointuvaihdot olivat liian nopeita. Huomenna uusi yritys siitäkin. Huomiselle luvassa myös seiskojen tunti, jolle olen ajatellut See You Later, Alligator- kappaletta.
Pääsiäiskirkkoa varten on suunnitteilla jonkinlaiset soitinsovitukset samaisesta Musikantti 3-4-kirjasta löytyviin kappaleisiin Isompi juttu ja Pääsiäisaamuna. Ensin mainittuun aion ottaa yhden kitaran soittamaan leirinuotiokomppia, ja joukon rytmisoittimia suunnilleen siihen tapaan, kuin kirjassa on ehdotettu. Jälkimmäiseen suunnittelin kitarakvartettia ja sointujen helpottamista. Kirjoittelen näistä lisää myöhemmin.
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Ukulelet tilattu
Olen keskustellut viime päivinä muutamankin kollegan kanssa ukulelen laatukysymyksistä... Mutta kyllä laatuvaatimukset unohtuivat, kun aloin selata musiikkikauppojen sivuja ja ukulelevalikoimia. Siis tuollaisia kun vien kolme kappaletta luokkaan, niin tappeluhan noista tulee, olivat sitten minkä laatuisia hyvänsä. Tosi upean näköisiä! Oppilailla kyllä riemu ratkeaa, kun he näkevät nämä. Pitää nyt sitten toivoa, että pysyvät vireessä, eivätkä ole aivan rimpuloita muutenkaan. Tällaiset tilasin:
Eli yksi sammakko, keskimmäisestä kuvasta turkoosi, ja alimmasta pinkki. Hintaa noille tuli yhteensä toimituskuluineen n. 120 e.
Kuvat Kemin Musiikin sivuilta, sieltä siis tein tilauksen.
Kuvat Kemin Musiikin sivuilta, sieltä siis tein tilauksen.
Urheilua ja musiikkia
Yksi onnistuneimpia musiikintunteja tänä vuonna on ollut kolmosluokan tunti, jonka pidin elokuussa. En muista, oliko se peräti ihan ensimmäinen tunti heille. Olin lainannut kirjastosta kuvassa näkyvän urheilukirjan. Siinä on Koiramäki-tyylisesti koko aukeaman täyttävät kuvat, jotka ovat täynnä hauskoja yksityiskohtia. Laitoin dokumenttikameran kautta näkyviin yhden sivun kerrallaan, ja luin sivun tekstit oppilaille ääneen. Sitten seurasi huippujuttu: Oppilaat saivat kukin vuorollaan tulla karttakepin kanssa valkokankaalle, ja näyttää toisille jonkin löytämänsä hauskan jutun tai yksityiskohdan. Ja niitähän löytyi kymmenittäin joka sivulta. Viittauskäsiä venytettiin kattoon asti, kun into tulla taululle oli niin kova. Ja naurua piisasi.
Miten tämä hauskuus liittyi musiikin opiskeluun? Joka aukeaman kohdalla tietenkin laulettiin. Tässä lista urheilulajeista ja niihin liittyvistä lauluista:
juoksu - Juokse, juokse hiiri
ratsastus - Ih-hah-haa
ralli - Kaksi vanhaa autonrämää
motocross - Mikäs se tuolla kolottaa (se taitaa olla mopo)
pyöräily - Pyörällä mummolaan (minä poljen, sinä ohjaat...)
melonta - Kanootin kapean tai Kaksi on paatissa soutajaa
Nyt minun täytyisi lainata sama kirja uudelleen ja käydä talvilajit läpi, ennen kuin on liian myöhäistä... Talvilauluja on ainakin:
luistelu - Kiiltää jo jää
mäkihyppy - Jänöjussin mäenlasku
hiihto - Koska hiihdellään pitkin metsiä (kun maassa on lunta ja pakkasta...)
jääkiekko - mitäs näitä voittobiisejä onkaan... Onkohan Den glider in enää nykylapsille lainkaan tuttu?
Samalla idealla voisi olla jokin eläinkirja, ja siitä laulettaisiin eläinlauluja, tai esim. Koiramäki-kirja, josta katsottaisiin maatalon töitä ja laulettaisiin vaikkapa leipomisesta, viljan kasvamisesta, talven tulosta jne.
Frontside Ollie
Tänään oli taas ohjelmassa viikon kohokohta, eli vitos- ja kutosluokkien bändikerhot. Kohokohtia nuo kerhotunnit tosiaan ovat, koska tunnelma kerhossa on erilainen, kuin normaaleilla oppitunneilla. Osallistujia on tänä vuonna ollut 6-7 per ryhmä, ja kaikki tulevat kerhoon mielellään ja vapaaehtoisesti, vieläpä perjantaina koulupäivän jälkeen. Soittohommat jaetaan yleensä sopuisasti, ja homma toimii muutenkin hyvin. Tänä vuonna olen antanut kerholaisten itse valita biisit, ja sekin on varmasti kasvattanut motivaatiota soittohommiin.
Kuntamme on jo neljättä vuotta mukana kerhoprojektissa, joten rahoitus kerhoihin tulee projektin kautta. Minulla on joka vuosi ollut useampia bändikerhoryhmiä ja lisäksi kuoro. Tänä vuonna on vain kaksi bändiryhmää.
Vitosten kanssa olemme edenneet tänä vuonna aika hitaasti. Melko aikaisin syksyllä he valitsivat biisikseen R.A.K.A.S., ja sen kanssa tahkoamiseen on kulunut tosi paljon aikaa. Siinä soinnut vaihtuvat taajaan, kitaristi on helisemässä, samoin syntikalla ja bassolla on vaikea pysyä perässä. En ole varma, saammeko sitä ylipäätään esityskuntoon kevääseen mennessä. Laulajillakin on hankalaa, kun pitää vetää kovaa ja korkealta.
Iskelmälinjalta siirryttiin sitten oppilaiden toivomuksesta Justin Bieberiin ja Baby-kappaleeseen. Sekin on vaikea laulettava, mutta muutoin helppo. Justin-parka järkyttyisi kyllä syvästi, jos kuulisi sovituksemme. Mukana on kaksi särökitaraa, jotka soittavat kvinttisointuja, ja kaksi taajaan tahtiin hakkaavaa syntikkaa. Lopputulos on aikamoinen...
Nyt olemme pari viimeistä kertaa harjoitelleet Frontside Ollieta. Kappale on superhelppo, sointukierto menee G# E H F#.
Samaa toistetaan koko biisi, paitsi omasta mielestäni C-osassa vain kahta sointua. Minä transponoin biisiä reilusti ylöspäin eli olemme soittaneet sointukiertoa Em C G D. Jos nyt oikein muistan, C-osaan tuli vain C ja D. Vaihdot ovat melko nopeita, joten kitaristeilla riittää työtä.
Transponoinnin vuoksi laulaja joutuu vetämään B-osan oktaavia alempaa, mutta se ei mielestäni haittaa mitään. A-osa menee kaksiviivaiseen d:hen asti, mutta se ei tuota poikasolistilleni ongelmia. "Hei lainaa kundi sun lautaa"-kohdan laulavat tytöt, ja se menee myöskin oktaavia alempaa.
Varsinainen sovitustyö on minulla vielä tekemättä, eli kitaristien, basistin, kiipparistin ja rumpalin kompit ovat vielä mietinnän alla. Kitaristeja on kolme, joten heidän työnjakonsa on mietittävä tarkkaan. Basisti selviytyi tänään perussävelten soitosta jo hyvin, joten hänelle on keksittävä lisää haastetta. Kappaleen treenauksessa minua ilahduttaa erityisesti solistin ilo ja ylpeys omasta tekemisestä, hän on selvästi tohkeissaan kappalevalinnastamme ja laulaa hienosti!
Kutosten kerho-ohjelmistosta kertoilen lisää myöhemmin.
Kuntamme on jo neljättä vuotta mukana kerhoprojektissa, joten rahoitus kerhoihin tulee projektin kautta. Minulla on joka vuosi ollut useampia bändikerhoryhmiä ja lisäksi kuoro. Tänä vuonna on vain kaksi bändiryhmää.
Vitosten kanssa olemme edenneet tänä vuonna aika hitaasti. Melko aikaisin syksyllä he valitsivat biisikseen R.A.K.A.S., ja sen kanssa tahkoamiseen on kulunut tosi paljon aikaa. Siinä soinnut vaihtuvat taajaan, kitaristi on helisemässä, samoin syntikalla ja bassolla on vaikea pysyä perässä. En ole varma, saammeko sitä ylipäätään esityskuntoon kevääseen mennessä. Laulajillakin on hankalaa, kun pitää vetää kovaa ja korkealta.
Iskelmälinjalta siirryttiin sitten oppilaiden toivomuksesta Justin Bieberiin ja Baby-kappaleeseen. Sekin on vaikea laulettava, mutta muutoin helppo. Justin-parka järkyttyisi kyllä syvästi, jos kuulisi sovituksemme. Mukana on kaksi särökitaraa, jotka soittavat kvinttisointuja, ja kaksi taajaan tahtiin hakkaavaa syntikkaa. Lopputulos on aikamoinen...
Nyt olemme pari viimeistä kertaa harjoitelleet Frontside Ollieta. Kappale on superhelppo, sointukierto menee G# E H F#.
Samaa toistetaan koko biisi, paitsi omasta mielestäni C-osassa vain kahta sointua. Minä transponoin biisiä reilusti ylöspäin eli olemme soittaneet sointukiertoa Em C G D. Jos nyt oikein muistan, C-osaan tuli vain C ja D. Vaihdot ovat melko nopeita, joten kitaristeilla riittää työtä.
Transponoinnin vuoksi laulaja joutuu vetämään B-osan oktaavia alempaa, mutta se ei mielestäni haittaa mitään. A-osa menee kaksiviivaiseen d:hen asti, mutta se ei tuota poikasolistilleni ongelmia. "Hei lainaa kundi sun lautaa"-kohdan laulavat tytöt, ja se menee myöskin oktaavia alempaa.
Varsinainen sovitustyö on minulla vielä tekemättä, eli kitaristien, basistin, kiipparistin ja rumpalin kompit ovat vielä mietinnän alla. Kitaristeja on kolme, joten heidän työnjakonsa on mietittävä tarkkaan. Basisti selviytyi tänään perussävelten soitosta jo hyvin, joten hänelle on keksittävä lisää haastetta. Kappaleen treenauksessa minua ilahduttaa erityisesti solistin ilo ja ylpeys omasta tekemisestä, hän on selvästi tohkeissaan kappalevalinnastamme ja laulaa hienosti!
Kutosten kerho-ohjelmistosta kertoilen lisää myöhemmin.
torstai 15. maaliskuuta 2012
Jos mun pokka pettää
Tänään pääsimme kunnolla vauhtiin Haloo Helsingin tarttuvan biisin kanssa. Sain tähän hyvät vinkit bändikurssilta, jolla itse olen opiskelijana. Kurssi on kansanopiston järjestämä, ja siitä on ollut minulle valtavasti hyötyä. Olen vienyt sinne niitä biisejä, joita haluan koulussa soittaa, ja olen saanut niihin hyviä vinkkejä, kun niitä on kurssilla soitettu aikuisporukalla. Ja toki kaikkea muutakin uutta on tullut opittua.
Sähkökitaristit olivat ihmeissään, kun heille oli biisissä tarkkaan määritellyt tehtävät tavanomaisen komppaamisen sijaan. Toinen kitaristi soittaa A-osissa pitkiä ääniä kvinttisoinnuilla ja B-osissa yksittäisiä kieliä sointujen terssiäänillä. Toinen soittaa vähän haastavampaa rytmiä koko biisin läpi. Akustisia kitaroita tässä on mukana paljon, koska luokkani kokonaisuudessaan on mukana soittamassa. Akustiset soittavat leirinuotiokomppia, ja se sujuikin tänään kolmannella harjoittelukerralla jo hienosti.
Rumpalille tuli täysin uudenlaiset kuviot. Yleensä olemme käyttäneet ihan tavanomaisia perusbeat-komppeja. Tässä biisissä ei olekaan haitsua mukana ollenkaan, vaan sen tilalla on A-osassa iso tom-tom ja B-osassa ride-symbaali. Hyvältä kuulosti heti alkuunsa, kun päästiin kokeilemaan.
Myös basistimme oli ihmeissään, kun laitoin hänet ensimmäistä kertaa soittamaan plektran kanssa nopeita kahdeksasosia. Siinä onkin harjoittelemista.
Kokoonpanossamme oli tänään mukana rumpali, basisti, 9 kitaristia, pianisti, laulaja, ksylofonisti ja pari rytmisoittajaa. Ensi viikolla, kun poissaolijat palaavat kouluun, on keksittävä roolit vielä kolmelle oppilaalle. Joudun käyttämään mielikuvitustani, elleivät sitten ukulelet pelasta tilannetta. Sellaisia on nyt hankinnassa, katsotaanpa millä aikataululla saan sellaisia käsiini.
http://www.youtube.com/watch?v=FEcUUhr92sM
Linkki Haloo Helsingin videoon
Sähkökitaristit olivat ihmeissään, kun heille oli biisissä tarkkaan määritellyt tehtävät tavanomaisen komppaamisen sijaan. Toinen kitaristi soittaa A-osissa pitkiä ääniä kvinttisoinnuilla ja B-osissa yksittäisiä kieliä sointujen terssiäänillä. Toinen soittaa vähän haastavampaa rytmiä koko biisin läpi. Akustisia kitaroita tässä on mukana paljon, koska luokkani kokonaisuudessaan on mukana soittamassa. Akustiset soittavat leirinuotiokomppia, ja se sujuikin tänään kolmannella harjoittelukerralla jo hienosti.
Rumpalille tuli täysin uudenlaiset kuviot. Yleensä olemme käyttäneet ihan tavanomaisia perusbeat-komppeja. Tässä biisissä ei olekaan haitsua mukana ollenkaan, vaan sen tilalla on A-osassa iso tom-tom ja B-osassa ride-symbaali. Hyvältä kuulosti heti alkuunsa, kun päästiin kokeilemaan.
Myös basistimme oli ihmeissään, kun laitoin hänet ensimmäistä kertaa soittamaan plektran kanssa nopeita kahdeksasosia. Siinä onkin harjoittelemista.
Kokoonpanossamme oli tänään mukana rumpali, basisti, 9 kitaristia, pianisti, laulaja, ksylofonisti ja pari rytmisoittajaa. Ensi viikolla, kun poissaolijat palaavat kouluun, on keksittävä roolit vielä kolmelle oppilaalle. Joudun käyttämään mielikuvitustani, elleivät sitten ukulelet pelasta tilannetta. Sellaisia on nyt hankinnassa, katsotaanpa millä aikataululla saan sellaisia käsiini.
http://www.youtube.com/watch?v=FEcUUhr92sM
Linkki Haloo Helsingin videoon
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Kansanmusiikkilevyraati
Levyraadithan ovat aina suosittuja musiikintunneilla, mutta itse en ole niitä juurikaan harrastanut. Mutta kansanmusiikkilevyraatihan onkin asia ihan erikseen. Se toimii niin, että opettaja valitsee reippaita ja kivoja kansanlauluja, esittää ne itse haluamallaan tavalla, ja oppilaat antavat pisteitä. Itse olen ollut laiska, enkä ole vaivautunut edes soittamaan, vaan olen esittänyt kansanlaulut pelkästään laulaen. Toisaalta se ehkä sopii nimenomaan kansanlauluihin. Eniten pisteitä saanut laulu opetellaan sitten tunnin päätteeksi yhdessä.
Viime viikolla villitsin sekä kolmoset että neloset levyraatini kanssa. Olin valinnut lauluja kirjasta nimeltä Kiekkumaralla. Valitsin kaikkein reippaimmat ja hauskimmat biisit. Jostain syystä kansanlauluissa viljellään sanoja ja lauseita, jotka naurattavat oppilaita - syystä tai toisesta. "Munan nimi oli tiu-vou-vou" tai "toisesta pussista toiseen pannaan", täydet pisteet kolmosilta näille lauluille! Oli syy mikä hyvänsä, luulisin, että kansanmusiikista jäi heille positiivinen ja iloinen kuva. Onko iloisuus sitten välttämättä se tunnusomaisin piirre suomalaiselle kansanmusiikille, siitä voidaa toki olla montaa mieltä.
Viime vuonna silloisten nelosten kanssa harjoittelimme tanssikoreografiat muutamaan kansanlauluun, ja se oli kyllä tuskien taival. Kun pelkkä kädestä pitäminen oli hyi ja yök, niin kovin monta puhuttelua tarvittiin, jotta tanssijoiden asenne saatiin jokseenkin kuntoon. Kauhulla he itsekin ovat kokemusta muistelleet jälkeenpäin.
Musiikkiluokkien varustus
Pidän tunteja sekä alakoulussa että yläkoulussa. Kummassakaan ei ole varsinaista musiikkiluokkaa, mutta soittimia löytyy silti runsaasti. Olen itse asiassa oikein tyytyväinen soitinten määrään. Periaatteeni on "kaikki soittaa", ja tällä hetkellä käytössä olevilla soittimilla periaatetta on mahdollista noudattaa.
Alakoulusta, eli omasta luokastani löytyy:
-rumpusetti, oikein hyvä sellainen
-sähköbasso
-kaksi sähkökitaraa
-kahdeksan akustista kitaraa, joista osa sähköakustisia, yksi vasenkätinen
-useita vahvistimia
-pari laulumikkiä
-sähköpiano ja syntikka
-congarumpu, iso kellopeli ja paljon pienempiä soittimia
Yläkoulusta löytyy:
-rumpusetti
-sähköbasso ja sille reilunkokoinen vahvistin
-kaksi sähkökitaraa
-viisi akustista kitaraa
-pikkuinen mikseripöytä ja vahvistinkaapit
-piano, sähköpiano ja kaksi syntikkaa
-mikrofoni
-muutamia rytmisoittimia
Yläkoulun luokassa soittimia on siis hieman vähemmän, mutta siellä ryhmätkin ovat pienempiä, 14-16 oppilasta. Alakoulun ryhmät ovat 15-24 oppilasta.
Tässä vielä Koulujen Musiikinopettajat ry:n julkaisema lista musiikkiluokan varustuksesta:
http://www.koulujenmusiikinopettajat.fi/ops/soittimet.php
Osallistuessani pari vuotta sitten luokanopettajille suunnatulle bändikurssille, opettajien suurin ongelma oli, miten saada kaikki soittamaan, jos bändisoittimia ei riitä kaikille, ja ryhmät ovat isoja. Itse olen ottanut käyttöön esim. metallofoneja, joita alakoululla on useampia. Niille en ole juurikaan tehnyt erikseen sovituksia, vaan oppilaat soittavat niillä soinnun perusääniä. Metallofoni on mieluisa ja helppo soitin niille, joille kitaransoitto on hankalaa. Astetta isommat laattasoittimet ovat tosi suosittuja myös. Lisäksi otan sitten mukaan niin paljon rytmisoittimia, että jokaiselle riittää soitin. Myös laulajia voi olla useampi, siihenkin saa työllistettyä oppilaita. Mahdollisia olisivat myös nokkahuilut, mutta niitä en ole itse juurikaan bändisoitossa käyttänyt ainakaan toistaiseksi. Kanteleita sen sijaan olen välillä käyttänyt. Näillä keinoin olen saanut soittimet riittämään oppilaille.
Tällä hetkellä minulla on harkinnassa ukulelet. Luulen, että ne olisivat oppilaille mieluisia soittimia, ja ne menisivät pieneen tilaan luokassa. Hieman arveluttaa sointujen soittaminen niillä, jos oppilailla menee kitaran ja ukulelen otteet sekaisin. Mutta tähän aiheeseen perehdyn myöhemmin.
Alakoulusta, eli omasta luokastani löytyy:
-rumpusetti, oikein hyvä sellainen
-sähköbasso
-kaksi sähkökitaraa
-kahdeksan akustista kitaraa, joista osa sähköakustisia, yksi vasenkätinen
-useita vahvistimia
-pari laulumikkiä
-sähköpiano ja syntikka
-congarumpu, iso kellopeli ja paljon pienempiä soittimia
Yläkoulusta löytyy:
-rumpusetti
-sähköbasso ja sille reilunkokoinen vahvistin
-kaksi sähkökitaraa
-viisi akustista kitaraa
-pikkuinen mikseripöytä ja vahvistinkaapit
-piano, sähköpiano ja kaksi syntikkaa
-mikrofoni
-muutamia rytmisoittimia
Yläkoulun luokassa soittimia on siis hieman vähemmän, mutta siellä ryhmätkin ovat pienempiä, 14-16 oppilasta. Alakoulun ryhmät ovat 15-24 oppilasta.
Tässä vielä Koulujen Musiikinopettajat ry:n julkaisema lista musiikkiluokan varustuksesta:
http://www.koulujenmusiikinopettajat.fi/ops/soittimet.php
Osallistuessani pari vuotta sitten luokanopettajille suunnatulle bändikurssille, opettajien suurin ongelma oli, miten saada kaikki soittamaan, jos bändisoittimia ei riitä kaikille, ja ryhmät ovat isoja. Itse olen ottanut käyttöön esim. metallofoneja, joita alakoululla on useampia. Niille en ole juurikaan tehnyt erikseen sovituksia, vaan oppilaat soittavat niillä soinnun perusääniä. Metallofoni on mieluisa ja helppo soitin niille, joille kitaransoitto on hankalaa. Astetta isommat laattasoittimet ovat tosi suosittuja myös. Lisäksi otan sitten mukaan niin paljon rytmisoittimia, että jokaiselle riittää soitin. Myös laulajia voi olla useampi, siihenkin saa työllistettyä oppilaita. Mahdollisia olisivat myös nokkahuilut, mutta niitä en ole itse juurikaan bändisoitossa käyttänyt ainakaan toistaiseksi. Kanteleita sen sijaan olen välillä käyttänyt. Näillä keinoin olen saanut soittimet riittämään oppilaille.
Tällä hetkellä minulla on harkinnassa ukulelet. Luulen, että ne olisivat oppilaille mieluisia soittimia, ja ne menisivät pieneen tilaan luokassa. Hieman arveluttaa sointujen soittaminen niillä, jos oppilailla menee kitaran ja ukulelen otteet sekaisin. Mutta tähän aiheeseen perehdyn myöhemmin.
Apinaorkesteri
Tänään soitimme seiskojen kanssa J. Karjalaisen Apinaorkesteria. Kappale löytyy ainakin Musikantti 5-6-kirjasta. Hyvä ja toimiva biisi, testattu myös vitosten ja kutosten kanssa. Haasteena tänään oli opetella kitaroilla G-duurin vaikeampi versio, eli se oikea ja "virallinen" ote, jossa keskisormi on ylhäällä, nimetön alhaalla jne. Kovasti tuo keskisormi ylös!-komento nauratti oppilaita. Tähän asti olemme soittaneet kolmen kielen sointua, jossa pitää painaa vain yhdellä sormella.
Lisäksi olemme harjoitelleet 5.-7- luokkien kanssa leirinuotiokomppia, jonka nyt yhdistimme Apinaorkesteriin. Komppi on aika vaikea opetella, mutta kuulostaa hyvältä, ja nimensä mukaisesti sopii lähes kaikkiin kappaleisiin. Kompatessa opettaja saa kyllästymiseen asti hokea: alas-alas ylös, ylös alas ylös. Helpottaa kovasti, kun joka ryhmässä on joku osaavampi kitaristi, joka saa kompin heti kulkemaan, ja pystyy soittamaan malliksi toisille.
Rumpali soitti hyvin yksinkertaista humppakomppia, jossa takapotku korostuu kunnolla. Syntikat, basso ja tamburiini soittivat takapotkuiskuja. En sitten tiedä oliko tämä takapotku-leirinuotiokomppiyhdistelmä mikään toimivin mahdollinen, mutta ainakin minun korvaani kuulosti ihan hyvältä. Soittimia riitti kaikille, ja porukka soitteli mukisematta. Itse jouduin jälleen kerran toimimaan solistina ("suurin apina oli solisti..."), kun seiskoilla tuo laulupuoli on vähän hankalampi pala. Yhteisen rytmin löytäminen oli aluksi hankalaa, ja kitarakomppi tuntui ehkä soittajista hieman hitaalta. Hyvin he kuitenkin selvisivät. Myös soitinten vaihto sujui hyvin, useimmat kävivät kokeilemassa sekä syntikkaa että kitaraa.
Sointukierto Apinaorkesterissa menee D D A A G A D D. Musikantti-kirjassa on minusta yhdessä kohtaa yksi tahti liian vähän, mutta minä olen mennyt tuollaisen kierron mukaan koko biisin läpi. Pelkkää takapotkua soitettaessa joka sointumerkinnän kohdalle tulee kaksi iskua.
Oman luokan kanssa otetaan huomenna työn alle Haloo Helsingin Jos mun pokka pettää. Olen transponoinut sen ylöspäin, koska D-mollissa tulee vastaan turhan hankalia sointuja. E-mollissa soinnut ovat OK, mutta laulajalla on tekemistä, koska korkealle mennään. Muutenkin kappale on melko vaikea laulettava. Tuonkin kanssa aion ottaa leirinuotiokomppia akustisille kitaroille. Sähkökitarat pääsevätkin sitten kunnolla säröilemään.
Lisäksi olemme harjoitelleet 5.-7- luokkien kanssa leirinuotiokomppia, jonka nyt yhdistimme Apinaorkesteriin. Komppi on aika vaikea opetella, mutta kuulostaa hyvältä, ja nimensä mukaisesti sopii lähes kaikkiin kappaleisiin. Kompatessa opettaja saa kyllästymiseen asti hokea: alas-alas ylös, ylös alas ylös. Helpottaa kovasti, kun joka ryhmässä on joku osaavampi kitaristi, joka saa kompin heti kulkemaan, ja pystyy soittamaan malliksi toisille.
Rumpali soitti hyvin yksinkertaista humppakomppia, jossa takapotku korostuu kunnolla. Syntikat, basso ja tamburiini soittivat takapotkuiskuja. En sitten tiedä oliko tämä takapotku-leirinuotiokomppiyhdistelmä mikään toimivin mahdollinen, mutta ainakin minun korvaani kuulosti ihan hyvältä. Soittimia riitti kaikille, ja porukka soitteli mukisematta. Itse jouduin jälleen kerran toimimaan solistina ("suurin apina oli solisti..."), kun seiskoilla tuo laulupuoli on vähän hankalampi pala. Yhteisen rytmin löytäminen oli aluksi hankalaa, ja kitarakomppi tuntui ehkä soittajista hieman hitaalta. Hyvin he kuitenkin selvisivät. Myös soitinten vaihto sujui hyvin, useimmat kävivät kokeilemassa sekä syntikkaa että kitaraa.
Sointukierto Apinaorkesterissa menee D D A A G A D D. Musikantti-kirjassa on minusta yhdessä kohtaa yksi tahti liian vähän, mutta minä olen mennyt tuollaisen kierron mukaan koko biisin läpi. Pelkkää takapotkua soitettaessa joka sointumerkinnän kohdalle tulee kaksi iskua.
Oman luokan kanssa otetaan huomenna työn alle Haloo Helsingin Jos mun pokka pettää. Olen transponoinut sen ylöspäin, koska D-mollissa tulee vastaan turhan hankalia sointuja. E-mollissa soinnut ovat OK, mutta laulajalla on tekemistä, koska korkealle mennään. Muutenkin kappale on melko vaikea laulettava. Tuonkin kanssa aion ottaa leirinuotiokomppia akustisille kitaroille. Sähkökitarat pääsevätkin sitten kunnolla säröilemään.
Bändisoittoa
Olen luokanopettaja Pirkanmaalta, ja innostunut erityisesti musiikin opettamisesta. Tänä vuonna lukujärjestyksestä löytyy 11 viikkotuntia musiikkia luokille 3-7 ja pari bändikerhoryhmää siihen päälle. Bänditouhuihin tutustuin musiikin sivuainetta opiskellessani Hämeenlinnan OKL:ssä. Omia soittotaitoja bändisoittimissa löytyy auttavasti, ja koko ajan opiskelen lisää. Oma luokka on tällä hetkellä kutonen.
Tänne blogiin olisi tarkoitus kirjoitella vinkkejä ja biisi-ideoita muille bändisoittoa opettaville. Kommenttiboksiin voisi mieluusti jättää ideoita minulle päin. Olen sen verran pienessä koulussa töissä, että koulustamme ei löydy ideointikaveria bändikuvioissa, siksi sitä onkin helppo haeskella täältä.
Tänne blogiin olisi tarkoitus kirjoitella vinkkejä ja biisi-ideoita muille bändisoittoa opettaville. Kommenttiboksiin voisi mieluusti jättää ideoita minulle päin. Olen sen verran pienessä koulussa töissä, että koulustamme ei löydy ideointikaveria bändikuvioissa, siksi sitä onkin helppo haeskella täältä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)