Meidän koululla on tänä vuonna joulujuhlan tilalla joulukirkko. Sinne olen suunnitellut kitaranäppäily-tyylisiä sovituksia kappaleisiin Maa on niin kaunis ja Pieni liekki.
Lisäksi, kun ei ole "kunnon" joulujuhlaa, 1.-2. luokat pitävät oman pikkujoulunsa vanhemmille ja kolmosneloset omansa. Minä luonnollisesti säestäjänä osallistun kaikkiin kolmeen juhlaan, eli työtä piisaa. Onneksi pikkujouluiltamissa on muutakin ohjelmaa kuin pelkkää musiikkia. Kolmosnelosten kanssa haluan esittää vanhemmille syksyn aikana harjoiteltuja lauluja, eikä pelkästään jouluohjelmaa. Ykköskakkosten kanssa keskitymme lähinnä jouluohjelmistoon.
Maa on niin kaunis-sovitusta olen treenannut 6. luokan tyttöjen bändikerhon kanssa. Heidän porukastaan löytyy taitavia kitaristeja ja hyvät laulajat. Sovitustani voi vapaasti lainata ja hyödyntää omaan käyttöön. Toimii ja kuulostaa hyvältä!
Sovituksessa on tablatuureissa eri stemmoja, eli soinnut, melodia, bassoäänet (kitaroilla) ja väliäänet (kitaroilla). Välttämättä kaikki stemmat eivät soi koko laulun ajan.
Vaikka tietotekniikasta tykkäänkin, minulla ei ole käytössäni tablatuuri- tai nuotinnusohjelmia. Eli teen kaikki sovitukset vielä vanhanaikaisella tyylillä omaan muistikirjaani. Pahoittelen, jos joku tuntee myötähäpeää puolestani :)
ELI TÄSSÄ SOVITUS MAA ON NIIN KAUNIS-LAULUUN
Tässä ekassa kuvassa näkyy sointukierto, ja helpot kolmen kielen soinnut. Käytössä on vain kitaran kolme ohuinta kieltä. Nämä soinnut ovat todella helpot ja vaihdot ovat hitaita!
Seuraavassa kuvassa näkyy kappaleen melodia, joka näppäillään ohuimmilta kieliltä, eli E- ja H-kieliltä. Tämän voi näppäillä opettaja tai taitava oppilas. Melodiaa ei kannata välttämättä näppäillä laulun kanssa samaan aikaan, vaan omana säkeistönään. Tästä saa myös alkusoiton kappaleelle, kun aloittaa tuolta neljän nollan kohdalta alariviltä.
Lisäksi kuvassa näkyvät bassoäänet, jotka soitetaan kitaran kahdella paksuimmalla kielellä, eli E- ja A-kielillä. Lähinnä tuossa liikutaan 3. välissä eli c- ja g-sävelillä. Tämä on melkoisen helppo stemma.
Viimeisessä kuvassa on väliääni, joka on aavistuksen hankalampi. Olen merkinnyt rytmin puolinuoteilla ja neljäsosanuoteilla. Välissä on siis nopeampia sävelkulkuja. Tämä stemma soitetaan kahdella keskimmäisellä kielellä.
Sovitus toimii siis instrumentaalisäkeistöissä sekä laulajien taustalla. Lisäksi soitamme tässä congaa, bongoja, kellopeliä ja triangelia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti