Olen potkaissut uuden vuoden oikein tehokkaasti käyntiin. Joululomalla sain viimein tehtyä ison ukuleletilauksen, ja tällä viikolla 18 kpl ukuleleja saapui koululle. Niiden viritys ja sisäänajo oli kyllä melkoinen souvi, koska uudet kielet venyvät ja venyvät ja venyvät... Yhden illan vain viritin ja kiristin, venytin ja viritin. Yllättävän hyvin uket sitten seuraavana päivänä toimivat. Olin varma, että joutuisin joka välitunnilla virittämään ne, mutta virittäminen sujuikin oppituntien aikana hyvin. Kiersin nopean kierroksen luokassa, ja oppilaat saivat sillä aikaa rämpytellä vapaasti.
Tilaamani ukulelet olivat suurimmaksi osaksi Makala-merkkisiä ja vajaan 40 euron arvoisia. Säästösyistä ostin myös muutaman 20 euron arvoisen Harley Bentonin. Harleyt soivat selvästi huonommin, koska kielet ovat jäykemmät. Toisaalta ne pitivät tässä alkuvaiheessa vireen paremmin, kun Makalan ohuet kielet venyivät loputtomiin... Mielenkiintoista nähdä pidemmän päälle, onko soittimissa eroa. Koululla oli ennestään 4 kpl Renoja ja Mahaloita. 24 ukulelea riittävät opetusryhmilleni hyvin jätti-isoa kutosluokkaa lukuunottamatta.
Bändikerhojen kanssa päästiin myös alkuun. Pää löi kylläkin tyhjää biisi-ideoiden suhteen, joten kierrätän tällä hetkellä vanhoja biisejä. Apinaorkesteria soitellaan nelosten ja vitosten kanssa, Aamun kuiskausta kutosten ja kasin valinnaisryhmän kanssa. Kasin tytöt soittavat myös ihanaa Stina Girsin Anna mun mennä, sekin meillä kierrätyskamaa.
